Alla asiakirjat on tiivistelmä RSMH MG:n tekemä, ja ne perustuvat julkaistuun materiaaliin. Lähdeaineisto on saatavilla toisessa paikassa tällä sivulla ladattavaksi.
Hallitus päätti 9. kesäkuuta 2022 nimittää erityistutkijan ja käynnistää tutkimuksen lääkärinlausuntojen merkityksestä sairauspäiväraha-asioissa. Tutkijan tehtävänä oli analysoida syitä siihen, miksi lääkärit ja vakuutuskassan virkailijat tekevät joskus erilaisia arvioita työkyvyn alentumisesta, sekä arvioida, pitäisikö lääkäreiden arvioilla työkyvyn alentumisesta olla enemmän painoarvoa sairauspäiväraha-asioissa.
Tutkimuksen tarkoituksena oli myös analysoida terveydenhuollon ammattilaisten yhteistyön merkitystä lääkäreiden työssä sairauslomia myönnettäessä. Tutkimus pyrki ehdottamaan, miten ammattilaisten välistä yhteistyötä voitaisiin kehittää ja selvittämään, voisiko se helpottaa lääkäreiden työtä sairauslomia myönnettäessä ja vahvistaa heidän arvioitaan työkyvyn alenemisesta, sairausloman tarpeesta ja kuntouttavista toimenpiteistä. Lisäksi tutkimus oli tarkoitus selvittää, miten lääkärinlausuntojen tiedot voitaisiin parantaa ja voisivatko työnantajat saada tarkoituksenmukaisempaa tietoa helpottamaan kuntoutusta ja työn sopeuttamista.
Arviointi työkyvyn alentumisesta
Useimmissa tapauksissa sairauspäiväraha myönnetään ja työhön paluu tapahtuu lyhyiden sairauslomien jälkeen. Yhteistyö lääkärin ja käsittelijän välillä toimii hyvin tällaisissa yksinkertaisissa tapauksissa. Sairauslomatodistukset ja lääkäreiden arvioinnit ovat ratkaisevia, ja monimutkaiset tapaukset johtavat joskus erilaisiin arvioihin työkyvystä. Syinä tähän ovat riittämättömät resurssit tarkkojen arvioiden tekemiseen. Kansaneläkelaitoksen on parannettava menetelmiään vaihteluiden vähentämiseksi ja päätösten selventämiseksi. Lääkärin rooli työkyvyn arvioinnissa on keskeinen. Erityisesti mielenterveysongelmissa tarvitaan huomiota ja resursseja laadukkaiden arvioiden tekemiseen. Painopisteen tulisi siirtyä työhön paluun helpottamiseen. Lääkäreiden ja käsittelijöiden arviot tulisi ohjata erilaisissa tilanteissa. Ongelmia ilmenee, kun hoitavan lääkärin arviota tarkistetaan Kansaneläkelaitoksen lääkärien toimesta, jotka ovat tavanneet potilaan vain äärimmäisissä poikkeustapauksissa.
Terveys- ja sairaanhoitoalan ammattilaisten välinen yhteistyö
Yhteistyö eri terveydenhuoltoalan ammattilaisten välillä on merkittävää sairauslomien ja kuntoutuksen yhteydessä, keskittyen yksilön tarpeisiin. Lääkärin rooli on keskeinen sairauslomapäätöksissä, ja hän vastaa työkyvyn ja sairausloman tarpeen arvioinnista. Ammattilaisten välinen yhteistyö voi tuottaa arvokasta tietoa, mutta tärkeintä on varmistaa lääkäreiden pätevyys. Tarvittaessa lääkäri voi tehdä yhteistyötä muiden ammattiryhmien, kuten erikoistuneiden tutkimusten, kanssa. Yhteistyön tulisi perustua tarpeisiin, eikä säännöllistä arviointiryhmien käyttöä suositella resurssirajoitusten vuoksi. Monimutkaisissa tapauksissa olisi harkittava ja kehitettävä mahdollisuutta ohjata erikoistuneeseen vakuutuslääketieteelliseen hoitoon.
Tietoja työnantajalle
Työnantajat tarvitsivat tietoa siitä, miksi työntekijä on sairauslomalla, sen vaikutuksesta työkykyyn ja mahdollisiin lääketieteellisiin riskeihin. Tämä edellyttää, että lääkärillä on vakuutuslääketieteellistä osaamista sairausloman perustelemiseksi. Terveys- ja sairaanhoidon puolelta voidaan vihjata työpaikkatoimenpiteisiin terveydentilan perusteella, mutta työnantaja kantaa vastuun näiden suunnittelusta ja toteuttamisesta. Työterveyshuollon rooli on merkittävä, mutta sitä ei käytetä riittävästi. Puutteellinen yhteistyö ja kommunikaatio työnantajan ja terveydenhuollon välillä tarvitsevat korjaamista terveydenhuollossa tapahtuvan paremman koordinoinnin ja digitaalisten tiedonvälityskanavien kehittämisen kautta.
Tutkimuksen ehdotukset
Selkeys tehtävissä ja tiedottaminen sairauslomasta ja sairausvakuutuksesta
Tehtävät on selvitettävä paremman yhteistyön sairauslomaa ja kuntoutusta koskevissa prosesseissa. Selkeys on tarpeen, jotta lääkäri arvioi työkyvyn alentumisen sairausloman yhteydessä lääketieteellisesti vastuullisesti. Kansaneläkelaitos tarvitsee asianmukaista lääketieteellistä tietoa korvauspäätöstä varten, vaikka se olisikin vain osa perustasta. Tarvitaan lisää tietoa sairausloman luonteesta, toimijoiden rooleista ja sairausvakuutuksen toiminnasta. Yhteistyötä Kansaneläkelaitoksen, Sosiaalihallituksen ja muiden toimijoiden välillä tarvitaan tiedon ja osaamisen jakamisen parantamiseksi näissä asioissa.
Tehokas ja tarkoituksenmukainen todistusten ja tietojenhallinta
Lääkärintodistukset ovat ratkaisevia sekä Försäkringskassanille että työnantajille asianmukaisten toimenpiteiden toteuttamiseksi sairausloman aikana. Todistusten käsittelyä on parannettava sekä sisällöllisesti että teknisesti. Todistusten epäselvyydet on ratkaistava, jotta ne toimisivat tehokkaasti ja tukisivat oikeusturvaa ja potilasturvallisuutta. Ehdotus on, että Försäkringskassan, yhteistyössä Socialstyrelsenin ja muiden asiaankuuluvien toimijoiden kanssa, kehittää tarkoituksenmukaisempia lääkärintodistuksia. Lyhytaikaisille sairauslomille harkitaan yksinkertaisempia todistuksia. Digitaalisen todistustenhallinnan kehittäminen on tärkeää, ja tarvitaan valtion toimia kansallisen infrastruktuurin luomiseksi. E-hälsomyndighetenille tulisi antaa pitkäaikainen tehtävä tätä tarkoitusta varten.
Toimiva yhteistyö paluun työelämään tukemiseksi
Tehokas yhteistyö terveydenhuollon, työnantajien, Työvoimaviraston ja Vakuutuskassan välillä on ratkaisevan tärkeää auttaessaan yksilöitä palaamaan työelämään. Selvitys ehdottaa, että koordinointitoimenpiteitä, mukaan lukien vuoropuhelu työnantajien kanssa, tulisi vahvistaa. Digitaalisen tiedonvaihdon mahdollisuuksia eri toimijoiden ja yksilön välillä tulisi tutkia. Työkyvyn alentumisen arviointi ja mahdollisuudet palata työhön voivat olla haastavia, joten ehdotetaan menetelmien kehittämistä näiden edellytysten käytännön arviointiin sairausloman aikana. Työterveyshuollon tärkeä rooli korostetaan, ja valtion tulisi varmistaa pitkäaikainen asiantuntijoiden saatavuus ja erikoislääkäreiden pääsy työterveyshuoltoon ratkaisemalla vastuu- ja rahoituskysymykset.
Turvattu vakuutuslääketieteellinen pätevyys ja tietämys
Sairaslomitus- ja kuntoutusprosessin parantamiseksi tarvitaan toimenpiteitä terveydenhuollon ja Försäkringskassan henkilökunnan osaamisen ja tuen takaamiseksi. Kansallinen vakuutuslääketieteen osaamiskeskus on perustettava, ja se on tuettava Socialstyrelsenin toimesta tietämyksen ja tarkoituksenmukaisten työmenetelmien vahvistamiseksi. Vakuutuslääketiede voi tulla harkittavaksi erikoisuutena lääkärien erikoistumiskoulutuksessa, ja erikoistuneen vakuutuslääketieteellisen toiminnan kehittäminen terveydenhuollossa alueellisen osaamisen tukemiseksi tulisi harkita. Försäkringskassanin on kehitettävä tukea ja edellytyksiä läpinäkyvyyden lisäämiseksi ja arviointien vaihteluiden vähentämiseksi. Tutkimukseen perustuvaa tietoa sairauslomista ja työhön paluusta on vahvistettava ja koordinoitava. Yliopistojen ja korkeakoulujen on omistettava pitkäaikainen ja jatkuva sitoutuminen vakuutuslääketieteen alaan.
Oikeat organisatoriset edellytykset terveydenhuollon ammattilaisille
Terveydenhuollon ammattilaisille on taattava oikeat organisatoriset edellytykset ja resurssit tehtäviensä suorittamiseksi sairausloma- ja kuntoutusprosessissa. On tärkeää varmistaa osaaminen, aika ja mahdollisuus hakea syventävää asiantuntemusta tarvittaessa. Sosiaali- ja terveysviranomaisen on seurattava säännöllisesti ammattilaisten edellytyksiä ja toimia alalla, ja hallituksen on integroitava terveydenhuollon panos hyvän ja lähellä olevan hoidon uudistustyöhön. Tämä on ratkaisevaa ammattilaisten edellytysten ja yhteistyön kehittämisen kannalta sairausloma- ja kuntoutusprosessissa.
Yhteistyö tarkoituksenmukaisen sairauslomajärjestelmän puolesta
Se, että rakenteellinen yhteistyö Försäkringskassan ja terveydenhuollon toimijoiden välillä sairauslomakäytännön alalla toimii ja ratkaisee esiin tulevat ongelmat, on ratkaisevan tärkeää sairausvakuutuksen toimivuuden kannalta. Selvitys arvioi, että tarvitaan tehokkaampia yhteistyötapoja tunnistaa ja käsitellä järjestelmäongelmia, jotka ovat johtaneet tähän selvitystarpeeseen.
On suuri tarve tiiviiseen yhteistyöhön käynnissä olevissa ja suunnitelluissa kehityshankkeissa, jotta toimenpiteet voidaan toteuttaa tarkoituksenmukaisesti ja kokonaisvaltaisesti. Muutosten toteuttaminen on myös tehtävä luonnolliseksi osaksi yhteistä kehitystyötä.
Selvitys ehdottaa, että Försäkringskassan ja Socialstyrelsen yhdessä terveydenhuollon toimijoiden kanssa kehittävät kansallista yhteistyötä koskevia muotoja, jotka koskevat sairauslomaa ja vakuutuslääketiedettä. Yhteistyön tuloksia on seurattava jatkuvasti hallituksen toiminnan kannalta, koska ne ovat ratkaisevia sairausvakuutuksen toimivuuden kannalta.
Sairauslomaprosessia vaikuttavat useat laajat ja kattavat kehitysprosessit, jotka ovat käynnissä tai tulevat käynnistymään, kuten kansallisen infrastruktuurin kehittäminen, siirtyminen hyvään ja lähellä olevaan hoitoon ja muut kehityshankkeet, jotka on käynnistetty eri toimijoiden toimesta ja jotka myös esitetään tässä mietinnössä. Siksi ehdotamme, että määrätään kansallinen koordinaattori rajoitetuksi ajaksi, joka toimii laajasta järjestelmänäkökulmasta ja edistää kehitystä sekä osallistuu jatkuvasti vuoropuheluun vastuullisten toimijoiden kanssa ja tukee hallitusta toimenpiteiden seurannassa sairausloma-alueella.
Seuraukset
Työryhmä ehdottaa laajoja toimenpiteitä sairausloman myöntämismenettelyn ja työhön paluun tukemisen parantamiseksi. Näiden odotetaan johtavan laadukkaampiin arviointeihin ja parempaan tukeen yksilölle. Alueille myönnetään taloudellista tukea erikoistuneen vakuutuslääketieteen kehittämiseen. Ehdotukset tietojen ja todistusten käsittelystä tehostavat hallintoa ja vapauttavat resursseja. Yksilöiden tarpeet sairausloman suhteen odotetaan tarkentuvan, mikä parantaa tukea työhön paluussa, edistää tasa-arvoa ja lisää yksilön ymmärrystä järjestelmästä. Ehdotetaan tehtäviä valtion viranomaisille, kuten Vakuutuskassalle ja Sosiaalihallitukselle. Lisäselvitykset parantavat vuoropuhelua terveydenhuollon kanssa ja tukevat yksilön työhön paluuta. Kaiken kaikkiaan näillä toimenpiteillä pyritään helpottamaan työhön paluuta.